Puheenvuoro-blogit
Insinöörikoulutuksen tasonlasku
Insinöörikoulutuksen tasonlasku
Ennen ammattikorkeakoulun opetusuudistusta Suomessa valmistui vuosittain noin 3000 oppilasta teknikoksi (3 vuoden koulutus) ja noin 4000 opistoinsinööriksi (4 vuoden koulutus). Ammattikorkeakoulussa nämä koulutukset yhdistettiin AMK insinööriksi.
Aluksi yritettiin opisto-insinöörin koulutusohjelmalla, joka osoittautui liian vaativaksi osalle opiskelijoille (teknikko taso). Läpäisy prosentti uhkasi jäädä pieneksi ja samalla koulujen tulorahoitus, joka riippuu valmistujien lukumäärästä, alkoi hiipua.
Onneksi joku opetushallituksessa teki loistavan idean, eli vähennetään lähiopetuksen määrää? Näin saatiin läpäisyprosentti kasvamaan ja kustannuksia pienenemään!
Lähiopetuksen vähentämisen idea oli siinä, että oppiaineesta voitiin opettaa ajan puutteen vuoksi paljon vähemmän; opetettiin vain perusasiat ja ammattiosaamisen kannalta tärkeät syventävät opinnot karsittiin pois. Esim. matematiikassa jätettiin kaikki syventävät asiat käsittelemättä, joita pitäisi osata vaativissa insinööri työssä.
Mutta olihan tämä aikamoinen tilastojen huiputus. Opetuksen tasoa laskemalla tuli opistoinsinööristä ja vanhan ajan sairaanhoitajasta yhtäkkiä korkeakoulutettuja!
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Yksi seikka, miksi teknillinen koulu ja opisto lopetettiin, oli varmaankin sen miesvaltaiset opintolinjat. Tytöille ei ollut oikein mitään omaa opintolinjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nuoruuden haave oli koneinsinööri. Tein vaadittavan 2 vuoden konepajaharjoittelun. Siellä insinöörit olivat teknisen koulun käyneitä kovia ammattilaisia. Pari heistä opiskeli DI:ksi.
Tämä tie pitäisi olla jokaisen insinöörin tie DI:ksi ml. rakennusarkkitehdit.
Minun tieni johti kuitenkin kansaivälisen kaupan opiskeluun.
Ilmoita asiaton viesti
Vaan mikä mahtaa puskistahuutelia olla koulutukseltaan?
Veikkaan hantlankkarin apulaista.
Ilmoita asiaton viesti