Puheenvuoro-blogit
Asiantuntijat Suomen taloudesta – osaamattomia vai ohjattuja?
Suomen BKT-lukujen kasvua on ylistetty ja kansalaisia harhautettu. Aiheesta voit lukea lisää tästä linkistä:
Nyt on tarkemman analyysin aika. Kerrotaan, mitkä alat ovat todellisuudessa kasvaneet ja mitkä eivät. Tiedot ovat Tilastokeskuksen sivuilta ja luvut Q1:stä.
BKT:n kokonaisuuskasvu oli 1,089 miljardia euroa. Suurimmat kasvun saivat aikaan julkiset investoinnit, 943 miljoonaa euroa. Tämä kasvu tuli lähes kokonaan F-35-hävittäjien toimitusten alkamisesta. Valtio ostaa koneita ulkomailta, ja ne kirjataan julkisiin investointeihin sillä hetkellä kun omistus siirtyy Suomelle. Käytännössä kyse on tuonnista, joka ei suoraan nosta BKT:tä (kirjataan sekä investointiin että tuontiin), mutta tuoteverot nostavat lukua hieman. Raiteet ja muu infra ovat mukana, mutta ne eivät selitä tätä isoa hyppäystä.
Tätä seurasi julkinen kulutus 113 miljoonan euron kasvulla. Julkinen kulutus on sanansa mukaista eli kulutusta. Se sisältää poliitikkojen juhlimista ja edustusmatkoja aina virkamiesten illanviettoihin.
Kolmas kasvanut ala oli yksityiset investoinnit, jotka kasvoivat vain 313 miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia. Heti ensiksi tätä ajattelee, että hienoa ja vihdoinkin. Mutta kun lukuja tonkii tarkemmin, kasvu tulee lähinnä datakeskuksista ja muusta toimitila-/teollisuusrakentamisesta. Datakeskukset eivät työllistä merkittävästi ja nostavat kansalaisten sähkölaskuja tulevat vuosikymmenet. Myös aseteollisuuden yritysten investoinnit näkyvät tässä osiossa. Toki mukana on muutamien omakotitaloja rakentavien yritysten sekä yksittäisten yritysten kiinteistöhankkeita.
Asuinrakennusinvestoinnit sen sijaan laskivat 125 miljoonaa euroa. Syynä on se, että työeläkelaitokset kevensivät kiinteistösijoituksiaan ja myivät sekä vähensivät asuntokiinteistöjä. Tämä näkyy suoraan miinuksena. Lisäksi laskivat kuljetusvälineinvestoinnit (–43 miljoonaa), muu rakennusinvestointi (–39 miljoonaa), kotitalouksien kulutustavarat (–19 miljoonaa) ja muut BKT-erät (–111 miljoonaa).
Nettovienti oli sentään kasvanut 57 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeää, koska se on käytännössä tärkein osio, jotta uutta rahaa saadaan sisään.
Yhteenveto: Yksityinen kusee nilkoille. Asuinrakentaminen on miinuksella, ja yksityisten investointien vaatimaton kasvu nojaa datakeskuksiin. Julkisen sektorin kulutusjuhlat jatkuvat investoimalla sotatarvikkeisiin ja muihin hankkeisiin, jotka eivät luo kestävää taloutta. Tämä kaikki siis Q1:n osalta, jonka 0,9 prosentin kasvu kuulemma kertoo siitä, että talous on käänteessä.
Entä Q2? Saman suuntainen 0,9 prosenttia. Jos joku sattuu muistamaan, kesäkuussa luovutettiin loistoristeilijä Meyerin telakalta. Hinta-arvio 2,2 miljardia euroa. Kuten telakkabisnekseen kuuluu, Finnveran takaus- ja rahoitusjärjestelmä toimii niin, että luovutushetkellä kirjataan suurimmat kustannukset. Eli ilman laivaristeilijän kirjausta ja julkisen sektorin kasvavaa rahan tuhlaamisintoa koko BKT-luku olisi kyykännyt noin 3 prosenttia kvartaalilla 2.
Mitä asiantuntijat iloitsevat
Kun lukee viimeisimpiä talousuutisia tai seuraa Ylen uutisia ja A-studiota, jään usein ihmettelemään kahta asiaa. Ovatko nämä talouden asiantuntijat täysin osaamattomia vai valehtelevatko he tietoisesti, jotta kansa ei paina jarrua lopullisesti, ryntää pankkeihin ja kaada maata nopeammin kuin hallitukset 2010-luvun jälkeen? Vai olenko minä sittenkin täysin pihalla?
Sosialistisessa Marxin ihannevaltiossa täytyy varmaan veikata jälkimmäistä.
🙂
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
”Asuinrakennusinvestoinnit sen sijaan laskivat 125 miljoonaa euroa. Syynä on se, että työeläkelaitokset kevensivät kiinteistösijoituksiaan ja myivät sekä vähensivät asuntokiinteistöjä.”
Tällä ei ole mitään tekemistä työeläkelaitosten kanssa vaan yksinkertaisesti asuntorakentaminen väheni. Esimerkiksi YIT ei aloittanut yhtään uutta kohdetta Q2/2026. Vanhoja valmistui, joten asuntorakentamiseen investoitu rahamäärä väheni hiukan.
—-
”Nettovienti oli sentään kasvanut 57 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeää, koska se on käytännössä tärkein osio, jotta uutta rahaa saadaan sisään.”
Hienoa, että nettovienti on kasvanut. On kuitenkin väärä tulkinta, että se on tärkein osio, josta uutta rahaa saadaan sisään.
Uutta rahaa saadaan pankeista. Joka kerran, kun joku nostaa lainaa, syntyy uutta rahaa. Joka kerran kun joku maksaa vanhaa lainaa pois, häviää rahaa.
Ymmärrät varmaan, että se miljardi, mitä vaihtotase on joskus plussalla, joskus miinuksella, ei pyöritä 300 miljardin kansantaloutta.
Suomen Pankki julkaisee kerran kuukaudessa rahan määrän muutoksen. Huomaat tuosta (oikea sarake), että rahan määrän kasvu on ollut viime kesästä lähtien ihan kohtuullisesti plussalla. Toisin sanoen kysyntä on alkanut kasvaa. Rahaa kun tarvitaan tuotteiden ostamiseen.
https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/taulukot-ja-kuviot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/kuviot/rati-kuviot-fi/M3_kasvu_chrt_fi/
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista.
Asuinrakennusinvestointien laskusta Tilastokeskus itse totesi, että työeläkelaitokset kevensivät kiinteistösijoituksiaan. Se ei ole minun tulkintani.
Viennistä tuleva raha on uutta rahaa meidän järjestelmäämme eli Suomen kansantalouteen. Se tuo ulkoa ostovoimaa, joka jää kiertämään täällä. Uusi raha sanan varsinaisessa merkityksessä syntyy kuitenkin pankista kuten totesit, esim. lainaa nostettaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Laitatko ystävällisesti linkin Tilastokeskuksen kommentteihin? En sitä googlella löytänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä google löytää ko. linkin ja se on tässä;
https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfqjbsxm83kx08w4mbyxxh14
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos.
Tiedotteessa sanotaan: ”Työeläkelaitokset ovat ensimmäisellä neljänneksellä keventäneet kiinteistösijoituksiaan. Tämä näkyy asuinrakennusinvestoinneissa vähennyksinä.”
Tämä sanamuoto ei väitä, että asuinrakennusinvestointien heikkous selittyisi tällä. Ylivoimaisesti suurin selitys on se, että ihan tavalliset suomalaiset eivät osta uusia asuntoja siinä määrin kuin aiemmin.
—
Tai vielä tarkennus: ei asuntojen myynti suoraan vaikuta bkt:n investointiosioon vaan niiden rakennus. Esim. YIT:llä oli Q1/25 rakenteilla 820 asuntoa ja Q1/26 602 asuntoa. Tuo on se luku (rahaksi muutettuna), joka näkyy bkt:n asuntorakentamisinvestoinneissa. Mutta tähän lukuun luonnollisesti vaikuttaa, miten asunnot käyvät kaupaksi.
Ilmoita asiaton viesti