Joko hallituspuolueiden vaalikiri alkoi ?

YLE  on julkaissut puolueiden kannatusmittauksen  liittyen seuraaviin  eduskuntavaaleihin.

Joko hallituspuolueiden vaalikiri alkoi ja alkoi pääopposition lasku (ks SDP pudonnut 4-5 %yksikköä  korkeimmista luvuista).

*****

Kevään eduskuntavaaleihin on aikaa enää 7,5 kuukautta. Eduskunnan loppuvaalikauden tärkeimmäksi asiakirjaksi  nousee valtion 2027 valtion talousarvio ja puolueiden kannanotot  valtion velkaantumisen hillinnässä. Nykyiset  eduskuntapuolueet  ovat sopineet  aiemmin yhtä puoluetta lukuunottamatta velkajarrusta. 

Hallituksen budjettiriihi  toissapäivänä  tiistaina meni monien yllätykseksi  päivässä läpi.

Talouden  ennusteet lupaa jopa  yli 2 %:n  kasvua ensi ja seuraavana vuonna (ks. koostetaulukko  finanssialan sivulta). Puolueiden sopimuksella tai  erillisellä  lailla ei Suomen velkaantuminen pysähdy  → tarvitaan aitoa päättämistä ja  sitten toteutusta ylisuuren Suomen julkistalouden kasvun leikkaamisesta. Vaalien jälkeinen hallitustunnustelija  saanee eteensä  vuotta 2028 koskevan valtion talousarvion pohjan , jossa alijäämä on  jopa 16-17 mrd. SDP:n peteitelty vaalitaktiikka  ”puolet ja puolet” näyttää   olevan kokonaan “ eri maailmassa, mitä tulee tehdä ja,  mitä Suomen ylisuuren julkishallinnon leikkaaminen tulee vaatimaan.

Eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia. 

Ruotsi    – Norja  – Tanska –Saksa-–  Itävalta  –  Hollanti   – Britannia  – Italia  – Kreikka  –  Espanja –  Ranska  – Belgia –  Portugali –  Viro  – Suomi –  Sveitsi  –  Puola  – Unkari – Slovenia – Kanada – USA  – Japani – Intia.

Ruotsissa pidetään valtiopäivävaalit  1,5 viikon kuluttua (13.09.2026).

Mielipidemitausten  mukaan   oppositiossa olevat puolueet (S – V – MP – C)  ) ovat saamassa  valtiopäiville enemmistön 349 paikkaisessa Ruotsin eduskunnassa (valtiopäivät) . Vuoden 1974 hallitusreformin (regeringsform) jälkeen on noista neljästä puolueesta sosialidemokraattien kanssa olleet hallitusvastuussa vain vihreät.  

Todennäisesti Magdalena Andersson palaa pääministeriksi ja muodostanee vihreitten kanssa  vähemmistöhallituksen ja saa oppositiossa ilmeisesti  tukea  vasemmistopuolueelta ja keskustapuolueelta. 

Edellisissä vuoden 2022 vaaleissa sai  maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson muodostettua vähemmistöhallituksen  kolmen puolueen (M – KD – L) kesken ja oppositioon jääneen Ruotsidemokraattien (SD) tukemana.  Vaalitulos oli täpärä  (176- 173). 

Jos Ruotsin keskustapuolue vastoin odotuksia ilmoittaisi tukevansa porvarihallitusta, sosiaalidemokraatit selvästi suurimpana Ruotsin puolueena jäisi  oppositioon. Mutkia voi tulla matkaan pääministerin valinnassa, jos Ruotsidemokraatit on maltillista kokoomusta  suurempi puolue. Ruotsin liberaalien  kannatus  on jäämässä alle 4 %:n äänikynnyksen ja puolue putoaa kokonaan valtiopäiviltä ennusteiden mukaan.

Ruotsissa oli takavuosina oikeistoblokki. Liittouma perustettiin vuonna 2004, ja sen muodostavat Maltillinen kokoomus, Kristillisdemokraatit, Keskustapuolue ja Kansanpuolue liberaalit. Sen vastavoimana oli punavihreä blokki. Mihin blokkiin Ruotsin keskustapuolue sitten kuuluu, lienee myös Suomen  keskustalla ensi kevään vaaleissa äänestäjiä askarruttava kysymys,

Ruotsin puolueet (ks. linkki) tällä hetkellä valtiopäivillä:

Regeringar under 1974 års regeringsform

Laitaoikeisto  on noussut suurimmaksi puolueeksi Britanniassa (Ref) , Saksassa (AfD) ja Ranskassa (NR) ). Saksassa on syksyllä monet maapäivävaalit mm.   Sachsen-Anhaltissa   ja Mecklenburg- Vorpommernissa sekä Berlinissa. Ensi sunnuntain  Sachsen-Anhaltin  maapäivävaaleissa voi AfD saada yksin n. 40 %:n kannatuksella . Sillä kannatuksella  puoluetta ei voida sivuuttaa  osavaltion hallituksesta.

Saksassa liittopäivävaalit ja Britanniassa  parlamenttivaalit on pidettävä  viimeistään vuonna 2029, joten vielä on aikaista sanoa, miten puoluekannatukset ehtii muuttua parissa kolmessa vuodessa.  Se on varmaa, ettei  Brexit  tuonnut Britanniaan parempia talous- ja työlisyysaikoja.  Saarivaltakunta  sai nyt kesällä uuden työväenpuolueen puheenjohtajan  ja samalla  pääministeriksi nousi   Andy Burnham.  Saarivaltakunnassa tämä   on 10-vuoden (2016-2026) sisällä  jo seitsemäs  pääministeri. Saksassa on alkanut näkyä liittokansleri Friedrich Merzin  johtaman hallituksen hermoilu laitaoikeiston kannatuksen vahvan  kasvun johdosta.

Ranskan  ensi kevään presidentinvaalien  asetelmia selkiinnytti, kun   Marine Le Pen voi olla ehdokkaana. Oma suosikkini  on Macronin ensimmäisen presidenttikauden pääministeri Édouard Philippe.  Voi olla, että vaalien toisella kierroksella  ovat vastakkain Le Pen ja Philippe. Onkohan  muuten  nykyinen Ranskan presidentti  Emmanuel Macron  käytettävissä  esim. EU-suurlähettilääksi   ja rauhan rakentajaksi Moskovan suuntaa? Edellisellä Macronin Moskovan reissulla presidentit saivat melkeinen huutaa, että kuulevat mitä toinen sanoi “neuvottelupöydässä”.

Syksyn seuratuimmat vaalit ovat marraskuussa USA:n välivaalit (Midterm elections) .  Ennusteet lupaavat nykyisen presidentin puolueelle asemien menettämistä . Valkoisen talon kannanottoja ei edellisenä päivänä pidä pitää  lopullisina,  vaan pitää katsoa ja lukea  esim. tästä linkistä aamuisin News – The White House .

Nykyisen USA:n presidentin toinen virkakausi alkaa olla puolivälissä. Pian on tuotava julki, ketä nykyinen presidentti kannattaa puolueensa ehdokkaaksi ja  seuraajakseen. Vai  ratkaistaanko asia ohi puoluekokouksen. Esillä on USA:n mediassa ollut kaksi nimeä,  varapresidentti JD Vance   ja ulkoministeri  Marco Rubio .   Mitä kannanottoja  ja heijastuksia  tulemme USA:n suurvalta-  ja liittolaispolitiikassa asiassa näkemään, kun ehdokkaaksi on pyrkimässä  kaksi nimeä nykyisen Valkoisen talon huipulta. Yksi ilmainen neuvo, kannattaa etukäteen  opetella kertomaan USA:n liittovaltion velan määrän kehitys oikein. Velan määrä ylittänee   40 000 000 000 000 rajan, eli 40:n perässä on 12 nollaa. Onkohan liittovaltion pääkirjanpitäjällä järjestelmä, joka hyväksyy debet ja kredit kirjanpitoviennit kuinka suurilla luvuilla.

USA:n välivaalien historia