Puheenvuoro-blogit
Julkisen talouden suunnitelmat
Jokunen viikko sitten oli puhetta taloudellisten ennusteiden osuvuudesta. Valtiovarainministeriön ennusteita kritisoitiin järjestelmällisestä optimismista.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Siksi pitäydyn menneisyydessä. Vertaan, miten neljä vuotta sitten tehty julkisen talouden suunnitelma on toteutunut.
Valtiovarainministeriö 13.4.2022
Valtiovarainministeriö 30.4.2026
- Pitkä korko 2026: ennuste 0,9%, toteuma n. 3,2%
- BKT:n arvo 2026: ennuste 303 mrd, toteuma n. 290 mrd.
- Työttömyysaste 2026: ennuste 6,4%, toteuma n. 9,8%
- Työllisyysaste 2026: ennuste 74,5%, toteuma n. 71,1%
- Kuluttajahintaindeksi 2026: ennuste 1,9%, toteuma n. 2,0%
- Kokonaisveroaste: ennuste 41%, toteuma n. 42%
- Julkiset menot suhteessa bkt: ennuste 52,8%, toteuma n. 58%
- Julkisyhteisöjen bruttovelka: ennuste 69,9%, toteuma n. 91%
Eli tiettyä ylioptimismia ennusteissa on nähtävissä näin jälkikäteen. Jälkiviisaus on aina paikallaan. Sanottakoon kuitenkin virkamiesten puolustukseksi, että ennakoitua korkeampi korkotaso taitaa olla juurisyy, joka selittää suuren osan muiden tunnuslukujen ylioptimistisuudesta: ennuste tehtiin oletuksella negatiivisesta reaalikorosta (eli korko < inflaatio), mutta reaalikorko asettuikin selvästi positiiviseksi.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Tuo optimismi, tietty, on varmaan paikallaan.
Se ei ainakaan ruoki alamäkeä.
Se mikä tai minkä vaikutukset ennusteista pitäisi perata pois on sellaisten tapahtumien vaikutus joille ei voida mitään. Kuten Venäjän hyökkäys ja sittemmin USA – Iran ”sota” ja vastaavat.
Mielestäni tämä olisi pitänyt mainita tekstissä.
Kun ei mainita niin jää propagandistinen sävy.
Perkaaminen on tosin lähes mahdotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainan sota taisi olla jo keväällä 2022 hyvin tiedossa. Saattoi tosin olla oletus, että se olisi nopeammin ohi.
Iranin sota ja siitä seurannut öljyn hinnan nousu on vaikuttanut toistaiseksi yllättävän vähän kasvuun ympäri maailmaa.
Kuten tuossa blogissa totesin, minä uskon, että suurin vaikuttava tekijä on paljon oletettua korkeampi korkotaso – erityisesti reaalikorko.
Negatiivisen reaalikoron aikana melkein mikä tahansa investointi ja rakentaminen kannattaa. Nyt ei.
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti oletettua korkeampi korkotaso on vaikuttanut.
Mikä olikaan syynä korkotason nousuun?
Ilmoita asiaton viesti
Valtionvarainministeriön linjaus vaihtaa pitkäaikaiset lainat missä korot negatiivisia vaihtuvakorkoisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Viinikan korkojen nousulla ei liene mitään tekemistä valtionlainojen kanssa.
Kansalaisten korot määräytyvät EK:n korkotason mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Osaako joku selittää kuinka bkt (miljardeissa) kasvaa noissa luvuissa moninkertaista vauhtia verrattuna ilmoitettuun kasvuprosenttiin?
Ilmoita asiaton viesti
Juu.
Tuo on markkinahintainen bkt. Ei siis inflaatiokorjattu.
Velkaa verrataan aina markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen. Eli jos bkt kasvaa prosentin ja lisäksi inflaatio on kaksi prosenttia, alijäämä voi olla kolme prosenttia ilman että velkasuhde kasvaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä.
En alkuunkaan epäillyt virkamiesten levittävän väärää tietoa, mutta oma ymmärrys ei riittänyt juurisyyhyn saakka.
Ilmoita asiaton viesti