Puheenvuoro-blogit
Onko oikeastaan mikään kriisivalmiuden osalta kunnossa? – pelastusylijohtajalta hämmentävää tietoa
Miksi meille on muodostunut kuva erittäin hyvin varautuneesta Suomesta, jos keskeisillä valmiuden osa-alueilla on näin suuria puutteita?
Mielikuvien luomisesta puhuttaessa emme kuitenkaan elä enää 1950-luvun sanomalehtien ja radion aikakautta, vaan kaikki tulevat ilmi ja leviävät reaaliajassa verkossa, somessa ja uutispalveluissa. Todellisuuteen nähden väärät mielikuvat heikentävät kansalaisten luottamusta valtionjohtoon ja viranomaisiin – ja syystäkin.
Valtiojohdon ja viranomaisten tapa luoda mielikuvia, ei enää toimi nykyajassa. Se kuuluu menneeseen maailmaan.
Yhteiskunnan kriisivalmiuteen liittyvä kehitysvelka on revennyt, eikä meillä ole lainkaan rahaa sen korjaamiseen.
”Meillä on vielä paljon tekemistä, jotta voisimme todeta, että järjestelyt kokonaisuutena olisivat uhkakuvia vastaavassa kunnossa. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan pelastusviranomaiset tarvitsevat lähivuosina 300 miljoonan euron edestä uutta materiaalia, jotta pelastustoimi saadaan uhkakuvia vastaavan kuntoon.” (Iltalehti)
Harhautuneiden droonien osalta syntyi melkoinen hässäkkä, ja viranomaiset sähläsivät oikein kunnolla. Puolustusvoimien mittava kehitysvelka tuli julkisuuteen. Koronakriisin alku oli melkoista valtionjohdon ja viranomaisten sähläämistä. Väestösuojien osalta tilanne ei ole hallinnassa: ”Karu tieto väestönsuojelusta – puutteiden korjaamiseen tarvitaan satoja miljoonia.” (MTV uutiset)
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Muistuu hyvin mieleeni ne monet lausunnot, joita valtiojohto ja viranomaiset ovat antaneet siitä kun Suomi on niin hyvin varautunut, hereillä ja seuraa tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Eniten minua ihmetyttää usko siihen, että sellaisten mielikuvien levittely, jotka eivät vastaa todellisuutta olisi enää nykyaikana toimivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä jotkut ajattelevat, ettei puutteista saisi huudella julkisesti. Huutelu heikettäisi uskottavuuttamme.
Itse ajattelen, että puutteet on parasta julkaista, että niitä edes yritettäisiin poistaa.
Itse olen kirjoittanut Suomen Maavoimien puolustusvalmiuden heikkouksista kyllästymiseen saakka. Toki niitä heikkouksia vähitellen vähennetään, mutta aivan liian hitaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin ja jos asiat eivät ole julkisuudessa, niin syntyy se mahdollisuus luoda vääriä mielikuvia verrattuna todellisuuteen. Tämä asioiden vääjäämätön ilmitulo voi omalta osaltaan toimia pelotteena siille, ettei kannata levitellä vääriä mielikuvia.
Sen lisäksi julkisuuden paine pakottaa toimimaan.
Kolmas asia on sitten se, että kriittisissä asioissa vastustajan tiedustelu tyypillisesti tietää jo aika paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti olen Jorma Nordlinin kanssa samaa mieltä blogin viestin kanssa.
Itse kirjoitin samasta asiasta 2022.
Väestönsuojelu ja siviilikriisinhallinta tulisi kiireesti priorisoida ja niiden kehittäminen resurssoida.
Tämän tulisi kattaa 360 ° sekä sotatilan, hybridisodankäynnin, luonnonkatastrofit ja pandemiat.
Pari viikkoa sitten kerrottiin mm. väestönsuojien retuperällä olosta. Jos suoja onkin rakennettu, sen varustuksen ylläpidosta ei talotasolla tunnu löytyvän vastuuhenkilöitä kuin harvoin.
Miksi ihmeessä tässä ei ole tartuttu toimeen?
Ilmoita asiaton viesti
Upseeriaksentilla meille on vuosikaudet vakuuteltu, että maan kriisivalmius ja sotilaallinen puolustusvalmius on viimeistä piirtoa myöten kunnossa?
Ilmoita asiaton viesti