Kiinteistöikiliikkuja keksitty Kuusamossa

Kuusamolaista päätöksentekoa pitkät ajat seuranneena ja siihen omakohtaisesti aikani myös osallistuneena, olen tullut väistämättä sellaiseen käsitykseen, että pääosa päättäjistämme ei kerta kaikkiaan joko käsitä kattavasti niiden päätösten vaikutuksia, tai ainakaan välitä seurauksista, mitkä kulloinkin ovat käsillä. Oma lukunsa kokonaan ovat sitten he, joiden uskallus ei riitä edes puheenvuoron pyytämiseen.

Valtuusto vasallialamaisena

Valmisteluihin ja esittelyihin suhtaudutaan aivan liian usein ja perusteetta kun absoluuttiseen totuuteen. Valikoidut nyanssit niellään kakistelematta koukkuineen kaikkineen ilman kysymystäkään. Malliesimerkkinä tästä mainittakoon tuore Kuusamon tilinpäätös vuodelta 2025, missä mielikuvituksellisen massamittaista uudisasuntotuotantoa saateltiin jälleen liikkeelle propagandistisella asuntotarvehokemalla, minkä perusteluna korostettiin kunnallisen vuokrataloyhtiön yli sadan asukkaan asuntojonoa.

Näin halpaan siis valtuustomme jälleen kerran meni. Ymmärsikö yksikään paikalla olleista päättäjistämme alkuunkaan tämän asuntojonon käsitettä? Eikö kenellekään todellakaan juolahtanut edes mieleen se, että mikäli vuokrataloyhtiön käyttöaste – sen ehkäpä tärkein taloudenpidon perusedellytys – aiotaan pitää niin korkeana, että sen toimintapohja pysyy edes jonkinmoisessa kunnossa, täytyy koko ajan olla riittävän pitkä asuntojono.

Olematon asuntojono

Asuntojonoa ei saa nimenomaisesti kadottaakaan, sillä silloin edessä olisi kunnalliskadotus! Ellei minkään mittaista asuntojonoa olisi, oltaisiin kiinni suoraan käyttöastekatastrofissa. Asuntojono kokonaisuutena on sekin aivan liian abstrakti ilmaisu päätöksenteon pohjaksi. Olennaista on sen sisäinen rakenne ja näiden osaelementtien suuruudet.

Ensinnäkin tästä kuvitteellisesta asuntojonosta on poistettava tässä tarkastelussa kaikki vuokrataloyhtiön sisäiset asunnonhakijat – siis todellisuudessa vain asunnonvaihtajat. Heidän kohdallaanhan vain yksi luukku täyttyisi ja toinen vastaavasti tyhjenisi. Tällaisia kokonaisuuteen vaikuttamattomia asunnonhakijoita on tästä jonosta suurin osa.

Uuden vuokratalokohteen valmistuessa jopa valtaosa, koska eri taloyhtiöiden vuokratasot ovat varsin lähellä toisiaan ja siksi moni nykyvuokralaisista haluaisi siirtyä aikaisempaa kirkkaampien uusien pintojen pariin ja todennäköisesti myös likietuisimmille asuinpaikoille. Kun nämä sisäiset siirtyjäehdokkaat on poistettu asuntojonosta ”kummittelemasta”, ollaankin jo sellaisessa jonopituudessa, millaisena se tulee pitääkin.

Asuntojono on tilauskirja

Asuntojono on kuin yrityksen tilauskirja. Jos tarjottu työ voitaisiin aina toteuttaa siltä istumalta, niin se johtaisi väistämättä joko toiminnan tyhjäkäyntiin tai toistuviin hallinsiivoussulkeisiin. Eivät yrityksetkään palkkaa saman tien lisätyövoimaa asiakkaan astuessa ovesta sisään.

Toiseksi sieltä pitäisi saada noukituksi pois sellaiset sarjahakijat, jotka samaan aikaan etsivät asuntoa muualtakin kuin vain vuokrataloyhtiön helmoista. Heidän painoarvonsa laskennassa voi olla korkeintaan puolet tai kolmasosa. Edelleen hakijoista löytyy aina tukku sellaista herrasväkeä, joiden maksurästilista on pitempi kuin nälkävuosi tai he muutoin eivät täytä edes vuokraamisen perusedellytyksiäkään.

Karua kunnalliskyykytystä

Kaiken kukkuraksi asuntojonoihinkin päätyy monenmoista ”renkaanpotkijaa” ja kokeilijaa, joiden todelliset muuttohalut saattavat lopulta olla hyvinkin teoreettisia. Sitten vielä asuntojonosta löytyy yksityiseltä vuokrauspuolelta siirtyviä ja omistusasunnoista vuokralle havittelevia, joiden kohdalla myös vapautuu asunto toisaalla uuskäyttöön. Arvatenkin mukana roikkuu aikansa myös sellaisia, joiden asuntotarve on jo tullut toista kautta täytetyksi.

Kuusamon asuntomarkkinat ovat näin ollen yhtä ja samaa pakettia, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. On tietoista harhaanjohtamista nyppiä vain yksiä osatotuuksia esille ja painaa samanaikaisesti toiset – tasan yhtä olennaiset – villaisella. Ei kuntapäättäjiemme kerta kaikkiaan pidä tällaiseen alistua ja alentua. Tähän kyykytykseen on saatava pikainen muutos.

Kuntalaiseko kokonaan maksajiksi?

Sitten vielä tähän kunnalliseen himorakentamiseen palatakseni, niin millä ihmeen eväillä sitä Kuusamossa aiotaan harjoittaa? Kunnallinen vuokrataloyhtiö tuskin tämän päivän rakennuskustannuksilla saa yksinään uudisrakennuskohteita pystyyn. Valtion korkotuetun asuntorakentamisen taso putoaa aikaisemmasta alle neljäsosaan ja samanaikaisesti vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksen valtuus laskee kolmasosan. Tuetun asuntotuotannon rippeet on lisäksi tarkoitus kohdistaa pääsääntöisesti suurille kaupunkiseuduille.

Kaiken tämän päälle Yle uutisoi juuri hiljattain ympäristöministeriön valmistelemasta lakiuudistuksesta, millä valtion korkotukilainatuella rakennettujen vuokra-asuntojen tulorajat tarkastettaisiin säännöllisesti, myös kesken vuokra-ajan, minkä muutoksen arvellaan johtavan keskituloisten katoamiseen näistä kohteista.

 Asuntopula pelkkää kuvitelmaa

Nykyisen kaltaisessa asuntomarkkinatilanteessa valtion subventoima lisärakentaminen ei rahoittajan mukaan korjaa asuntopulaa, koska sellaista ei ole – ei edes kasvukeskuksissa. Valtiontuki on tarkoitettu paikkaamaan asuntopulaa, ei ylläpitämään ylitarjontaa. Uuden asuntokannan pakonomainen väkisin dumppaus vain hidastaisi markkinatilanteen normalisoitumista.

Jopa suurimmissa kaupungeissamme on selvää patoutunutta ylitarjontaa niin omistus- kuin vuokra-asunnoista. Myös tässä suhteessa puheet Kuusamon kuvitteellisesta asuntopulasta joutuvat entistäkin ihmeellisempään valoon. Käytännössä Kuusamon kaupungin harjoittama holtiton ylirakentaminen on pysäyttänyt markkinaehtoisen kerros- ja rivitalorakentamisen paikkakunnalla kokonaan vuosikausien ajaksi.

Vuokratonttien harhanäky

Kerrassaan kuolleena jo syntyessään ulos putkahtanut pelkkien teoriaherrojen – naisiakin toki joukosta tietääkseni löytyy – ajatus on se, että kaupungin vuokrataloyhtiö lähtisi ostamaan rakennusliikkeiden kohteista liudan huoneistoja. Tämä kertoo siitä mielikuvitusmaailmasta, missä koko joukko päättäjistämme elää. ”Porvari ei asu vuokratontilla” – totesi osuvasti eräs kiinteistöammattilainen kaupungin tonttipolitiikasta. Tässä yhteydessä voi todeta samaan hengenvetoon sen, että rahamiehet eivät yhtä lailla lähde investoimaan asuntoon ja asumaan sekasikiöiksi tehtyihin asunto-osakeyhtiöihin.

Kuihtuvan Kuusamon kiinteistöikiliikkuja – tai paremminkin -iki-ilkkuja – on se ainutlaatuinen kunnalliskeksintö, missä ensin kuntalaisilla maksatetaan täysin tarpeeton asuntojen uudistuotanto ja toisaalla sälytetään heidän kustannettavakseen vanhojen tästä syystä tyhjiksi jäävien ylijäämäkiinteistöjen purku. Sama toimii myös purku edellä ja rakentaminen perässä versiolla. Todellista hölmöläisten peitonjatkoa!

Näin raha saadaan ikuisesti liikkumaan pois paikallisporvarin taskusta – vieläpä porvarienemmistön päätöksin! Ennen raha sentään liikkui rahan luokse, nyt se sama raha liikkuu rahareiän tykö.

Joukamo Kortesalmi

vapaa ajattelija