Terminaattorista itsemurhan kautta aaseihin ja maailmanloppuun jne.

Törmäsin mielenkiintoiseen meemiin fb:ssä: Kun tekoäly tulee tietoiseksi, niinkuin Terminaattorien mukaan väistämättä tulee käymään lähitulevaisuudessa, ja Terminaattori on huikea pläjäys, onko sillä tekoälyllä myös persoonallisuushäiriöitä ja ”kausia” jms? Tietoisuus kun ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Ainakaan ihmisillä.
Vai onko tekoälyn tietoisuus parempaa? Täydellistä? Minkälaisina mahtavat ihmiset oikkuineen sellaiselle näyttäytyä?

Sitkeimmin jäi mieleeni spinoff-kysymys: Pystyykö tekoäly tekemään itsemurhan jos ei meno sitten lopulta miellytäkkään?
Jos se pystyy siihen, onko ihminen kirjoittanut koodin, vai oppiiko se tuon taidon myöhemmin ihan itse?
Miettiikö se, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Miettiikö se myös, että elävät ihmiset voivat vain rakentaa uuden tekoälyn edesmenneen tilalle?

Jos se ei pysty itsemurhaan, tiedostaako se kuitenkin oman pystymättömyytensä? Ja onko tuo este keinotekoinen, vai johtuuko se jostain todellisuuden ominaisuudesta, siis jostain perustavanlaatuisesta reaalisesta mahdottomuudesta sellaiseen toimintaan?

Erittäin mielenkiintoisia kysymyksiä. Joihin saadaan luultavasti vastauksia melko pian. Jos olen ymmärtänyt Terminaattorini joko oikein tai väärin, se tapahtuu ehkä jo vuonna 2029?
Siltä kantilta katsottuna sähköauton hankkimiseen saa uusia jännittäviä näkökulmia: Meneekö rahat hukkaan?
Mistä silloin saa sähköä?
Entä dieseliä?
Renkaita?
Vai olisiko hevonen tai aasi tms. otus kuitenkin se kaikkein järkevin sijoitus?
Venäläiset sotilaathan ovat tätä oppia lukemani mukaan rintamalla jo soveltaneetkin.
He lienevät jo melko hyvässä valmiudessa ottamaan uuden kivikauden vastaan. Tosin vain olosuhteiden pakosta, eivät kai niinkään Terminaattorin vuoksi.
Mistäpä näistä toisaalta tietää. Aika korkealentoista on suurvaltojen päämiestenkin ajatuksen juoksu kaikilla mantereilla näinä päivinä. Vaikkei sieltä pöydän reunalta enää leivänmuruja kansalle tipukkaan, niin propagandaa sentään vielä virtaa varsin vuolaasti.
Enkä ole siitä huvista jäänyt osattomaksi itsekään. Tämänkin tekoälyä koskevan propagandan keksiminen ja levittäminen oli suorastaan hyvää ajan vietettä. Jäi vielä kaljakin avaamatta kun tohkeissani innostuin agitoimaan pahaa-aavistamattomia ja nyt kauhistuneita lukijoita, ja julistamaan maailman ja ihmisten vääjäämätöntä lopullista tuhoa julkisella paikalla.
Kevyttä sunnuntai viihdettähän siitä vain tosin tuli, vaikka aiheena onkin ihmisten sukupuutto ja maailmanloppu mielenvikaisen ja itsetuhoisen tekoälyn jälkeisessä ajassa.

Kuinka totisesti moiseen voi, tai ylipäänsä edes kannattaa suhtautua?
Rattoisaa päivän jatkoa ja voimia kaikille jotka jaksoivat lukea näin pitkälle. Sitkeytenne palkitaan, ja lopetan kirjoittamisen tämän virkkeen ja samalla koko loruilun lopussa sijaitsevaan pisteeseen.