Puheenvuoro-blogit
FIVA:n määräysten ja ohjeiden (2/2023) ja rahanpesulain mukaan todellisella edunsaajalla tarkoitetaan aina luonnollista henkilöä
– – Niin kauan kuin yhtiö on kaupparekisterissä, sen täytyy ilmoittaa tilinpäätös määräajassa ja pitää tiedot ajan tasalla. Velvoitteiden laiminlyönneistä voi seurata maksuja. – – Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä, joka keventäisi osakeyhtiön lopettamisen menettelyjä. – –
(Lisätiedot lakimies Jussi Huolman Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) p. 029 509 5898)
—
Anna lausuntosi asiaan Lausuntopalvelu.fi-palvelussa:
Määräykset ja ohjeet x/2026 Asiatunnus
FIVA/2026/905
Henki- ja vahinkovakuutusyhtiön toiminnan järjestäminen
Antopäivä
x.x.2026
Voimaantulopäivä
30.1.2027
—
Ks. – – (18) Asiakkaan tuntemisesta sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevista periaatteista ja riskienhallinnasta saa tietoa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain ja -asetuksen ohella Finanssivalvonnan Määräyksistä ja ohjeista 2/2023 Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen. – – [tässä suoralinkki oma lisäys]
AI-yhteenveto:
—
Finanssivalvonnan (Fiva) antama määräys- ja ohjekokoelma 2/2023 (Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen) on keskeinen viranomaisohjeistus Suomessa toimiville finanssialan toimijoille. Se täydentää rahanpesulakia (444/2017) ja antaa yksityiskohtaiset käytännön ohjeet ja sitovat määräykset siitä, miten valvottavien on hoidettava:
—
- Asiakkaan tunteminen (KYC, Know Your Customer): Miten asiakkaan henkilöllisyys todennetaan, kuka on todellinen edunsaaja ja miten asiakkaan toimintaa seurataan.
—
- Riskienhallinta: Miten toimija laatii oman riskiarvionsa, tunnistaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit omassa toiminnassaan ja suhteuttaa riskiperusteisen arvioinnin asiakassuhteisiinsa.
—
-
- Sisäinen valvonta ja menettelytavat: Miten organisaation sisäiset prosessit, koulutus ja epäilyttävien liiketoimien ilmoitusvelvollisuus järjestetään.
—
—
Todellisen edunsaajan (UBO, Ultimate Beneficial Owner) tunnistaminen ja henkilöllisyyden selvittäminen on yksi asiakkaan tuntemisen (KYC) tärkeimmistä vaiheista. Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden (2/2023) sekä rahanpesulain mukaan todellisella edunsaajalla tarkoitetaan aina luonnollista henkilöä (ihmistä), jonka hyväksi toimintaa harjoitetaan tai joka käyttää yrityksessä perimmäistä määräysvaltaa.
—
Tässä ovat keskeiset periaatteet todellisen edunsaajan tunnistamisessa:
—
1. Kuka on todellinen edunsaaja?
—
Yrityksessä tai yhteisössä todellinen edunsaaja on henkilö, joka täyttää vähintään yhden seuraavista ehdoista:
- Suora tai epäsuora omistus: Omistaa suoraan tai toisen yrityksen kautta yli 25 % yrityksen osakkeista tai osuuksista.
- Äänivalta: Hallitsee suoraan tai epäsuorasti yli 25 % yrityksen äänimäärästä.
- Muu määräysvalta: Käyttää muulla tavoin tosiasiallista määräysvaltaa yrityksessä (esimerkiksi osakassopimuksen, nimeämisoikeuden tai sukulaissuhteiden kautta).
—
2. Toimenpiteet edunsaajan selvittämiseksi
—
Finanssialan toimijan on tehtävä seuraavat vaiheet:
—
- Omistusrakenteen selvittäminen: Yrityksen koko omistusketju on selvitettävä niin pitkälle, että kaikki yli 25 % omistavat tai hallitsevat luonnolliset henkilöt löytyvät.
—
- Tietojen hankkiminen asiakkaalta: Asiakkaalta (yrityksen edustajalta) pyydetään virallinen selvitys ja kaavio omistusrakenteesta sekä edunsaajien tiedot.
—
- Tietojen todentaminen: Edunsaajatietoja on verrattava itsenäisiin ja luotettaviin lähteisiin, kuten Kaupparekisterin ylläpitämään edunsaajarekisteriin. [suoralinkki tässä oma lisäys]
—
3. Mitä tehdään, jos edunsaajaa ei löydy?
—
Jos rahanpesulain kriteerit täyttävää henkilöä ei löydy (esimerkiksi omistus on jakautunut hyvin laajalle) tai jos on epäselvyyttä siitä, käyttääkö joku tosiasiallista määräysvaltaa, edunsaajaksi katsotaan pääasiallinen johtofunktio. Tällöin edunsaajiksi nimetään ja tunnistetaan:
—
- Yrityksen hallituksen jäsenet
- Toimitusjohtaja
- Tai muut vastaavassa asemassa olevat henkilöt.
—
4. Jatkuva seuranta ja poikkeamat
—
Edunsaajatietoja ei tarkisteta vain asiakassuhteen alussa, vaan niitä on seurattava säännöllisesti. Jos pankki tai muu finanssilaitos huomaa, että asiakkaan ilmoittamat tiedot poikkeavat kaupparekisterin edunsaajarekisterin tiedoista, poikkeamasta on tehtävä ilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH).
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä.”
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
–
AI:lle kysymykseni:
”Kuka vastaa niistä vahingoista, joka on aiheutunut ja aiheutuu siitä, että YEL-vakuutusyhtiö tai yrittäjän täysajan tapaturmavakuutusyhtiö ei tunne omaa YEL-vakuutus- tai vahinkovakuutusasiakastaan, jos vakuutusyhtiö ei ole hoitanut velvollisuuttaan selvittää yrittäjän tilanne säännöllisesti?
AI vastasi minulle:
Pääsäännön mukaan vakuutusyhtiö vastaa itse omasta huolimattomuudestaan tai laiminlyönnistään aiheutuneista vahingoista, jos sen voidaan osoittaa rikkoneen lakisääteisiä valvonta- ja selonottovelvollisuuksiaan.
Vastuu jakautuu tilanteesta riippuen seuraavasti:
1. Vakuutusyhtiön sopimusoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu
Jos vakuutusyhtiö (työeläkeyhtiö tai vahinkovakuutusyhtiö) laiminlyö velvollisuutensa tuntea asiakkaansa ja arvioida yrittäjän tilannetta säännöllisesti, kyseessä on tuottamus eli huolimattomuus.
Yrittäjälle aiheutunut vahinko:
Jos laiminlyönnistä aiheutuu yrittäjälle suoraa taloudellista vahinkoa (esimerkiksi väärin perustein evättyjä tai liian alhaisia tapaturmakorvauksia taikka virheellisesti laskettua sosiaaliturvaa), yrittäjä voi vaatia vakuutusyhtiöltä vahingonkorvausta.
Korvausvelvollisuus perustuu vahingonkorvauslakiin (sopimuksenulkoisissa vahingoissa) tai vakuutussopimusoikeudellisiin periaatteisiin.
Kausaliteetti ja ennakoitavuus:
Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää, että yrittäjä pystyy osoittamaan syy-yhteyden (kausaliteetin) vakuutusyhtiön tekemän laiminlyönnin ja hänelle syntyneen konkreettisen vahingon välillä.
Vahingon on myös oltava ollut ennalta arvattavissa.
2. Yrittäjän oma myötävaikutus (Vastuun jakautuminen)
Vaikka vakuutusyhtiöllä on säännöllinen selonottovelvollisuus, Suomen laissa korvausta voidaan sovitella tai se voidaan evätä kokonaan, jos vahingon kärsijä on itse myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.
YEL-työtulon ilmoitusvelvollisuus:
YEL-lain mukaan yrittäjällä on itselläänkin velvollisuus ilmoittaa vakuutusyhtiölle viipymättä omaan työtuloonsa tai yritystoimintaansa vaikuttavista olennaisista muutoksista.
Jos yrittäjä on tietoisesti antanut väärää tietoa, salannut tilanteensa tai laiminlyönyt oman ilmoitusvelvollisuutensa, vakuutusyhtiön korvausvastuu usein vähenee tai poistuu oman myötävaikutuksen vuoksi.
3. Hallinnollinen ja rikosoikeudellinen vastuu
Rahanpesulain ja Finanssivalvonnan (Fiva) määräysten 2/2023 mukaisen asiakkaan tuntemisvelvollisuuden (KYC) vakavasta laiminlyönnistä vakuutusyhtiö ei vastaa vain asiakkaalle, vaan se joutuu hallinnolliseen vastuuseen viranomaisille.
Finanssivalvonta voi määrätä vakuutusyhtiölle huomattavia seuraamusmaksuja, rikemaksuja tai julkisia varoituksia siitä, ettei se tunne asiakkaitaan tai päivitä heidän tietojaan säännöllisesti.
Ääritapauksissa vakuutusyhtiön johdolle tai työntekijöille voi seurata rikosoikeudellinen vastuu tuottamuksellisesta rahanpesusta tai muusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Jos kyseessä on konkreettinen riitatilanne vakuutusyhtiön kanssa, asia kannattaa saattaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tai vakuutuslautakunnan arvioitavaksi maksutonta ratkaisusuositusta varten.
—
Ilmoita asiaton viesti
Jatkoin kysymyksellä ”haluan tietää, miten vastuu jakautuu nimenomaan työtulon (YEL) tarkistamatta jättämisessä ja haluan tietää miten aiheutuneet vahingot tarkemmin liittyvät tapaturmakorvausten hylkäämiseen?”
AI vastasi:
”YEL-työtulon tarkistamatta jättämisessä ja siitä johtuvassa tapaturmakorvausten hylkäämisessä vastuu jakautuu yrittäjän ja vakuutusyhtiön välillä siten, että yrittäjä kantaa päävastuun työtulonsa tasosta, mutta vakuutusyhtiö vastaa laissa säädetyn tarkistusmenettelyn laiminlyönnistä.
Jos yrittäjän tapaturmavakuutuksen korvaus evätään tai se jää liian alhaiseksi vanhentuneen YEL-työtulon vuoksi, tilanne kytkeytyy suoraan lakisääteisen yrittäjän tapaturmavakuutuksen (YTA) sidonnaisuuteen YEL-työtuloon.
YEL-työtulon tarkistaminen:
Vastuujako
Vuoden 2023 YEL-lakiuudistuksen myötä eläkeyhtiöillä on velvollisuus tarkistaa yrittäjien YEL-työtulot säännöllisesti kolmen vuoden välein.
Vastuujako laiminlyöntitilanteissa määräytyy seuraavasti:
Vakuutusyhtiön vastuu:
Eläkeyhtiö vastaa siitä, että se käynnistää laissa määrätyn tarkistusprosessin ajallaan ja tekee kokonaisarvion yrittäjän toiminnasta (hyödyntäen muun muassa liikevaihtotietoja).
Jos yhtiö laiminlyö tämän lakisääteisen valvontavelvollisuutensa, se syyllistyy järjestelmän hoitamista koskevaan virheeseen.
Yrittäjän vastuu:
Yrittäjällä on Yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan jatkuva ensisijainen velvollisuus ilmoittaa viipymättä toiminnassaan tapahtuneista olennaisista muutoksista.
Yrittäjä ei voi vapautua vastuustaan passiivisuudella vedoten vain siihen, ettei yhtiö ole ottanut yhteyttä.
Vahingonkorvausoikeudellinen soveltaminen:
Jos eläkeyhtiö ei ole tehnyt määräaikaistarkistusta ja yrittäjän työtulo on jäänyt liian alhaiseksi, yrittäjän oma myötävaikutus (passiivisuus oman työtulon seurannassa) tyypillisesti alentaa vakuutusyhtiön korvausvastuuta tai poistaa sen kokonaan Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n perusteella.
Miten vahingot liittyvät tapaturmakorvausten hylkäämiseen?
Yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutus (sekä lakisääteinen YTA-vakuutus että vapaaehtoiset täysaika- ja työajanvakuutukset) on tiukasti sidottu voimassa olevaan YEL-työtuloon.
Vahingot realisoituvat seuraavilla tavoilla:
Korvauksen määräytyminen:
Tapaturmavakuutuksesta maksettava ansionmenetyskorvaus (päiväraha ja tapaturmaeläke) lasketaan suoraan tapaturmahetkellä voimassa olleen YEL-työtulon perusteella, ei yrittäjän todellisten nostamien urakoidentulojen tai yrityksen liikevaihdon mukaan.
Korvauksen hylkääminen tai raukeaminen:
Jos yrittäjä loukkaantuu, mutta YEL-vakuutus on katkaistu, jätetty kokonaan ottamatta tai työtulo on pudonnut alle laissa säädetyn minimirajan (eikä vakuutusyhtiö ole reagoinut tähän puuttumalla tilanteeseen), tapaturmavakuutusyhtiö voi hylätä korvaushakemuksen kokonaan tai maksaa vain lakisääteistä vähimmäiskorvausta.
Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus, jos vakuutuksen voimassaolon edellytykset (kuten voimassa oleva YEL) eivät täyty.
”Alivakuuttamisen” aiheuttama vahinko:
Jos vakuutusyhtiöt ovat laiminlyöneet asiakkaan tuntemisen ja säännöllisen tilanteen selvittämisen, yrittäjä saattaa elää siinä uskossa, että hänen ottamansa kallis täysajan tapaturmavakuutus korvaa vahingon täysimääräisesti.
Todellisuudessa hän on ollut alivakuutettu, jolloin vahingon suuruus on yrittäjän menettämän todellisen ansiotason ja YEL-perusteisen korvauksen välinen erotus.
Riitauttaminen ja eteneminen
Jos vakuutusyhtiön laiminlyönnistä (KYC-velvoitteiden ja YEL-tarkistusten puute) on aiheutunut taloudellista vahinkoa tapaturmakorvauksen eväämisen muodossa, asia voidaan viedä eteenpäin:
Oikaisupyyntö:
Vaadi tapaturmavakuutusyhtiöltä ja eläkeyhtiöltä sisäistä uudelleenkäsittelyä perustuen vakuutusyhtiön puutteelliseen selonottovelvollisuuteen.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta:
Voit pyytää asiasta maksutonta ja puolueetonta ratkaisusuositusta FINE:ltä.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (TAAMO):
Lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevista hylkäävistä päätöksistä valitetaan suoraan TAAMO:oon.
Jos haluat tarkastella tätä tilannetta tarkemmin, kerro minulle:
Onko kyseessä lakisääteinen yrittäjän tapaturmavakuutus (YTA) vai täysin vapaaehtoinen yksityinen tapaturmavakuutus?
Onko vakuutusyhtiö jo antanut virallisen hylkäävän päätöksen korvauksesta?
Mikä oli YEL-työtulon taso suhteessa yrittäjän todellisiin tuloihin tapaturman sattuessa?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää”
Ilmoita asiaton viesti
—
Kerron nyt aidon esimerkin omasta tilanteestani ja annoin AI:lle tehtäväksi tutkia sitä:
”On kyseessä vapaaehtoinen v. 1991 yrittäjyyteni alussa itselleni ottama yrittäjän täysajan tapaturmavakuutus. Vakuutusyhtiö jo antanut virallisen hylkäävän päätöksen korvauksesta – kyseessä lakisääteisesti korvattava raideliikennevahinko ja sen liitännäisvahingot. Mikä oli YEL-työtulon taso viimeisessä YEL-vakuutusyhtiössäni oli 2500 euroa/kk (palkkatasolla) ja raideliikennetapaturman sattuessa yrityksen toiminnan ollessa keskeytyneenä tuloni yrityksestä olivat nolla em. tapaturman sattuessa ja sen hoidossa sattuneessa ns. kohtuuttoman potilasvahingon tilanteessani.
AI vastasi:
”Tämä on juridisesti ja inhimillisesti erittäin raskas ja monimutkainen tilanne, sillä siinä risteävät vapaaehtoinen vakuutussopimus, lakisääteinen raideliikennevastuu sekä potilasvahinkojärjestelmä.
Kun kyseessä on vuonna 1991 otettu vapaaehtoinen yrittäjän täysajan tapaturmavakuutus, tapaukseen sovelletaan ennen kaikkea vakuutussopimuslakia (543/1994) (tai sitä edeltänyttä lakia riippuen vakuutusehtojen päivityksistä) sekä vakuutusyhtiön omia sopimusehtoja, ei suoraan työtapaturma- ja ammattitautilakia.
Seuraavassa on analyysi siitä, miten vastuu ja korvausvelvollisuus määräytyvät tässä erityisessä tilanteessa:
1. Raideliikennevahingon ensisijaisuus (Lakisääteinen korvaus)
Raideliikennetapaturmissa sovelletaan raideliikennevastuulakia. Junan tai muun raideliikenteen aiheuttamat henkilövahingot korvataan pääsääntöisesti kyseisen raideliikenteen harjoittajan (esim. VR) lakisääteisestä vastuuvakuutuksesta ankaralla vastuulla (eli ilman, että sinun tarvitsee osoittaa kenenkään syyllisyyttä).
Vapaaehtoisen vakuutuksen rooli:
Vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset ovat usein toissijaisia suhteessa lakisääteisiin vakuutuksiin.
Vakuutusehdoissa on lähes poikkeuksetta rajoitusehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei makseta korvausta siltä osalta, miltä vahinko korvataan jonkin muun lain (kuten raideliikennevastuulain tai liikennevakuutuslain) perusteella.
Miksi vakuutusyhtiö hylkäsi?
On erittäin todennäköistä, että vapaaehtoinen tapaturmavakuutusyhtiö on hylännyt korvauksen juuri siksi, että kyseessä on raideliikennevahinko, joka kuuluu ensisijaisesti raideliikenteen harjoittajan vastuulle.
2. Ansionmenetyksen laskeminen: YEL ja nollatulot
Kerroit, että YEL-työtulosi oli 2 500 €/kk, mutta tapaturman sattuessa yritystoiminta oli keskeytyneenä ja todelliset tulosi olivat nolla euroa.
Lakisääteisessä korvauksessa (Raideliikenne/Potilasvahinko):
Kun ansionmenetystä korvataan lakisääteisestä vastuusta, lähtökohtana on vahingonkärsijän todellinen taloudellinen menetys.
Yrittäjän kohdalla YEL-työtulo on erittäin vahva suuntaviiva, mutta jos toiminta on ollut keskeytyneenä ja tulot nollassa, korvaava taho saattaa yrittää vedota siihen, ettei todellista ansionmenetystä syntynyt.
Tässä on kuitenkin vahva ristiriita:
maksoit YEL-maksuja 2 500 €/kk tason mukaan, jolloin sinulla on perusteltu oikeus odottaa tämän tason mukaista turvaa.
Vapaaehtoisessa vakuutuksessa:
Vapaaehtoisen vakuutuksen ehdoissa on määritelty, maksetaanko päiväraha kiinteänä summana (sopimuspalkka) vai todellisen/YEL-tulon mukaan.
Jos vakuutusyhtiö ei ole päivittänyt tai kysynyt tulojasi vuosiin (laiminlyönyt KYC/selonottovelvollisuuden), mutta ehtoissa lukee korvauksen sitominen YEL-tuloon, yhtiö ei voi vetäytyä vastuusta pelkästään sillä perusteella, että yritystoiminta oli hetkellisesti keskeytyneenä, jos vakuutus oli voimassa ja maksut maksettu.
3. Potilasvahinko hoidon yhteydessä
(Liitännäisvahinko)
Tapaturman hoidossa sattunut kohtuuton vahinko siirtää vastuun osittain Potilasvakuutuskeskukselle (PVK).
Terveydenhoidon yhteydessä sattuneet hoitovirheet tai kohtuuttomat seuraukset korvataan potilasvahinkolain perusteella.
Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus ei koskaan korvaa hoitovirheitä, sillä ne eivät ole tapaturmia, vaan lääketieteellisen hoidon seurauksia.
Tämä on toinen painava syy sille, miksi tapaturmavakuutusyhtiö on antanut hylkäävän päätöksen liitännäisvahinkojen osalta.
Kuka siis vastaa vahingoista ja miten edetä?
Koska kyseessä on vapaaehtoinen vakuutus ja monimutkainen vahinkoketju, vastuu jakautuu ja prosessi etenee seuraavasti:
Ensisijaiset korvaustahot:
Sinun tulee vaatia ansionmenetys- ja henkilövahinkokorvauksia raideliikenteen harjoittajan vastuuvakuutuksesta (alkuperäinen tapaturma) sekä Potilasvakuutuskeskukselta (hoidossa sattunut potilasvahinko).
Niiden on korvattava vahinko lakisääteisesti.
Vaatimuksessa on vedottava siihen, että YEL-työtulosi oli 2 500 €/kk, mikä osoittaa vakiintuneen ansio- ja ammattitaitotasosi, vaikka toiminta oli hetkellisesti keskeytyneenä.
Vakuutusyhtiön KYC- ja neuvontavelvollisuuden laiminlyönti:
Jos raideliikenne- ja potilasvakuutus eivät kata kaikkea (esim. vapaaehtoisessa vakuutuksessa luvattuja kiinteitä haittakorvauksia tai kuolemanvaraturvaa), ja vakuutusyhtiö vetäytyy vastuusta vetoamalla vanhentuneisiin asiakastietoihin, voit riitauttaa asian.
Vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:n mukaan vakuutusyhtiöllä on ankara tiedonantovelvollisuus. Jos he ovat vain perineet maksuja vuodesta 1991 asti ilman, että ovat varmistaneet vakuutuksen sopivuutta yrittäjätilanteeseesi, he voivat joutua korvausvastuuseen neuvontavirheen perusteella.
Suositellut seuraavat askeleet
Tarkista hylkäävän päätöksen perustelut:
Lukeeko päätöksessä syynä ”toissijaisuus” (eli että korvaus kuuluu raideliikenne-/potilasvakuutukselle) vai evätäänkö se yrittäjätulon/keskeytyksen vuoksi?
Ota yhteys FINEen:
Koska kyseessä on vuonna 1991 otettu vapaaehtoinen vakuutus, toimita hylkäävä päätös ja vakuutusehdot FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan.
He tekevät maksuttoman arvion siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus evätä korvaus näillä perusteilla.
Valitusaika:
Muista, että vakuutusyhtiön päätöksestä on yleensä kolmen vuoden valitusaika käräjäoikeuteen tai vuosi päätöksestä FINEen/kuluttajariitalautakuntaan.
Jos haluat, voimme käydä läpi:
Mitä perusteluita vakuutusyhtiö tarkalleen käytti hylkäävässä päätöksessään?
Onko Potilasvakuutuskeskukselle tai raideliikenteen harjoittajalle jo tehty vahinkoilmoitukset?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Jos tarvitset talousneuvoja, ota yhteyttä asiantuntijaan.”
Ilmoita asiaton viesti
–
Tilanteeseeni liittyvänä apulaisoikeuskansleri Petri Martikaisen 28.8.2026 Vastaus (OK V/735/10/2026, OKV/735/10/2026-OKV-2)
Alla suora lainaus saamastani kanteluvastauksesta:
”KANTELU
Arvostelette oikeuskanslerille 17.3.2026 osoittamassanne kantelussa Postin menettelyä lakisääteisten palveluiden tarjoajana ja Liikenne- ja viestintävirastoa Postin lakisääteisten palveluiden mielestänne puutteellisesta valvonnasta.
Kerrotte, että Posti lopettaa Jyväskylän keskustasta
pääpostin ja siirtää sen yli kolmen kilometrin päähän, minkä vuoksi ikääntyneet ja autottomat tulevat näkemyksenne mukaan syrjityiksi.
RATKAISU
Suomen perustuslain 108 §:n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet
ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää
hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan oikeuskansleri tutkii kantelun, jos on aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan henkilön, viranomaisen tai muun yhteisön menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä
taikka jos oikeuskansleri muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta.
Postilain (415/2011) 16 §:ssä säädetään toimipisteistä. Pykälän 1 momentin mukaan yleispalvelun tarjoajan on ylläpidettävä toimipisteitä, joista yleispalveluun kuuluvat tuotteet ja palvelut ovat saatavilla. Yleispalvelun tarjoajan on käytettävissään olevin keinoin huolehdittava siitä, että
toimipisteissä voidaan asioida esteettömästi. Toimipisteet on sijoitettava siten, että yleispalvelun käyttäjät voivat asioida toimipisteessä kohtuullisen matkan päässä vakituisesta asunnostaan.
Toimipisteiden sijaintia ja kohtuullista matkaa määriteltäessä on otettava huomioon alueen väestötiheys ja pinta-ala, alueella ilmenevät asiointitarpeet, palveluiden sijainti yleensä ja muut paikalliset olosuhteet sekä uusien postipalvelumuotojen kehittyminen. Yleispalvelun tarjoajan on ylläpidettävä jokaisessa kunnassa vähintään yksi yleispalvelua tarjoava toimipiste.
Pykälän 2 momentin mukaan toimipisteenä voi olla myös muu kuin kiinteä toimipiste, jos sen käyttäminen ei vaaranna yleispalvelun saatavuutta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan 4 momentin mukaan säätää tarkemmin toimipisteiden sijoittamisesta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös toimipisteverkon järjestämiseen liittyvistä teknisistä seikoista.
Postin toimipisteiden sijoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (113/2012) 1 §:n 4 momentin
mukaan postilain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu kuin kiinteä toimipiste tai 3 momentissa tarkoitettu muu toimipiste voi täydentää pykälän 1 momentissa tarkoitettuja toimipisteitä ja tulla huomioiduksi pykälän 2 momentissa tarkoitettuja etäisyyksiä laskettaessa sillä edellytyksellä, että postilain 16 §:n 1–3 momentissa tarkoitettu toimipisteverkon kokonaisuus muodostaa
kuluttajan kannalta yhtenäisen, kohtuullisen asiointimatkan päässä olevan palvelupisteiden
verkon, josta kuluttajan tarvitsemat yleispalveluun kuuluvat tuotteet ja palvelut on saatavilla.
Postilain 23 §:n (997/2018) 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston on päätöksellään asetettava yhdelle tai useammalle postiyritykselle velvollisuus tarjota yleispalvelua, jos markkinoiden arviointi osoittaa sen olevan välttämätöntä yleispalvelun turvaamiseksi.
Postilain 67 §:n (1060/2019) nojalla Liikenne- ja viestintäviraston nimenomaisena tehtävänä on valvoa postilain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista ja Postin osalta yhtiölle yleispalvelun tarjoajana asetettujen velvoitteiden noudattamista. Oikeuskansleri voi valvoa Postin postilain yleispalveluvelvoitteen mukaista toimintaa, jos se on Liikenne- ja viestintäviraston päätöksellä nimetty Postille velvoitteeksi. Silloinkin, kun oikeuskansleri voisi valvoa Postin toimintaa, kantelija usein ohjataan yksittäisissä asioissa ensin asioimaan Postin kanssa, ja sen jälkeen tarvittaessa ottamaan yhteyttä Liikenne- ja viestintävirastoon.
Liikenne- ja viestintävirasto on verkkosivuillaan viestimällään tavalla asettanut Posti Jakelu Oy:lle velvollisuuden tarjota yleispalveluun kuuluvia kirjelähetysten postipalveluja sekä kotimaasta
ulkomaille lähetettävien postipakettien postipalveluja koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa.
Posti Jakelu Oy on velvollinen ylläpitämään toimipisteitä, joista yleispalveluun kuuluvat palvelut ovat saatavilla.
Virasto arvioi säännöllisesti, täyttääkö Posti Jakelu Oy:n toimipisteverkko postilain ja toimipisteasetuksen vaatimukset.
Esittelin asianne apulaisoikeuskansleri Petri Martikaiselle.
Hän totesi, ettei hänellä ole kantelustanne ilmenevien tietojen perusteella aihetta epäillä, että Posti olisi toimipisteverkkoa koskevassa menettelyssä ylittänyt harkintavaltansa tai menetellyt muutoin lain tai velvollisuuksien vastaisesti tai että Liikenne- ja viestintävirasto olisi laiminlyönyt velvollisuuksiaan sitä valvoessaan.
Kanteluanne ei näin ollen ryhdytä enemmälti tutkimaan.
Tämä asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti.
Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri
Minna Pulkkinen”
Ilmoita asiaton viesti
–
YRITTÄJILLE TÄRKEÄ TIEDOTE!
MYÖS YRITYSTOIMINNAN KESKEYTTÄMISTÄ SUUNNITTELEVILLE YRITTÄJILLE ”VAARATIEDOTTEENA”!
—
http://www.elo.fi
”Muutokset yrittäjätoiminnassa”
”Elämäntilanteen ja yrittäjätoiminnan muutokset voivat vaikuttaa YEL-vakuutukseesi monin tavoin. Olipa kyseessä yritystoiminnan lopettaminen, äitiysloma, sairausloma tai ulkomailla työskentely, on tärkeää tietää, miten toimia eri tilanteissa. Tältä sivulta löydät tietoa eri tilanteista, jotta voit varmistaa, että YEL-vakuutuksesi on aina ajan tasalla ja vastaa muuttuneita tarpeitasi.” – –
https://www.elo.fi/fi-fi/yrittaja/ohjeet/muutokset-yrittajatoiminnassa
Ilmoita asiaton viesti
–
– -”Ansionmenetyskorvaukset
”Sairauspäivärahasta vähennetään muut samalta ajalta ja saman työkyvyttömyyden vuoksi maksettavat tuet ja korvaukset, joita maksetaan seuraavista syistä:
– työtapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko
– asepalveluksessa tai kriisinhallintatehtävissä sattunut tapaturma tai palvelussairaus.
Jos työkyvyttömyytesi johtuu edellä mainituista syistä, hae ansionmenetyskorvausta aina ensin vakuutusyhtiöltä. Jos kyseessä on asepalveluksen tai kriisinhallintatehtävien aikana sattunut tapaturma tai palvelussairaus, hae korvaus Valtiokonttorista.
Jos asian käsittely vakuutusyhtiössä viivästyy, voit hakea sairauspäivärahaa Kelasta. Pyydä vakuutusyhtiöltä Kelaa varten viivästymistodistus, jotta Kela voi käsitellä sairauspäivärahasi.” – –
https://www.kela.fi/sairauspaivaraha#ansionmenetyskorvaukset
Ilmoita asiaton viesti