Puheenvuoro-blogit
Kiltteys on heikkous
Yli kymmenen vuotta sitten kävelin Helsingin Unioninkatua Kasvitieteellisen puutarhan kohdalla, kun ohitin kaksi nuorta miestä ja kuulin pätkän heidän keskusteluaan.
”Aina väitetään, että jos toimii oikein, siitä palkitaan. Kuitenkin kun katsoo elämää, se ei ole totta, vaan asia on paremminkin päinvastoin.”
Silloin Putin ei ollut hyökännyt Ukrainaan, Trump ei ollut vielä presidentti, ei ollut Euroopan pakolaiskriisiä eikä sen kautta vahvistunutta populismia.
Nuoret miehet olivat noin 20-vuotiaita ja idealismi hyvästä yhteiskunnasta oli jo karissut.
Kun katsoo nykyhetkeä, heidän lauseensa kuulostaa jo melkein ennustukselta. Maailmassa tulee rikkaaksi olemalla härski ja ahne. Poliittista valtaa saa samoilla eväillä ja rikkaat ostavat poliitikkoja. Ahneuden ja härskiyden lisäksi listalle voi lisätä valehtelun. Jokaiselle tulee luultavasti esimerkki mieleen.
Näyttää siltä, että yhteiskunnan palkitsemisen mekanismit ovat todellakin muuttuneet. Ennen kohtuus lisäsi luottamusta, rehellisyys vahvisti mainetta, heikompien hyvä kohtelu lisäsi yhteisön arvostusta ja maltti oli merkki johtajuudesta.
Nyt provokaatio tuo näkyvyyttä, joka synnyttää vastareaktioita, joiden seurauksena näkyvyys kasvaa ja oma kannattajajoukko aktivoituu lisää, josta syntyy poliittinen palkinto. Ja tämä ei koske ainoastaan politiikkaa. Viime aikoina olen ollut useissa keskusteluissa, joissa on pohdittu sitä, kuinka maailman rikkaimmilla on poskettomia tulevaisuusvisioita. Poskettomuudestaan huolimatta tai juuri siksi, ne keräävät uusia sijoittajia ja poskettomasta tavoitteesta tulee keino rikastua.
Käytäntö on opettanut meitä muuttamaan käytöstä.
Koska yhteiskunta palkitsee systemaattisesti väärästä käyttäytymisestä, moraali ja harkitseva käytös näyttävät tehottomilta. Suoraviivainen päättäväisyys ja jopa tahallinen vahingoittaminen näyttävät vahvuuksilta, koska niiden avulla tapahtuu jotakin. Johtaja alkaa näyttää johtajalta.
Valitettavan usein vain harhaanjohtajalta, jonka seuraajat sokaistuvat saavutetusta vallasta ja henkilökohtaisen menestymisen mahdollisuudesta.
Nyky-yhteiskunnassa kilteys on heikkous ja kauniit sanat pelkkää tyhjää puhetta.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Hyvä keskustelun avaus kestävän moraalin puolesta, jota voi olla ajattelevalla ihmisellä nykyäänkin. Maailmassa palkitsevuus ei aina ole kovin näkyvää palkintoa. Suomessakin kansalaiskyselyitten onnellisuusmittauksissa suomalainen elämäntapa on tullut huomatuksi. Jokainen voi itse vaikuttaa omilla mielipiteillään ja harkita kantaansa maailmassa. Valitettavasti ihmisinä, vaikka suuri osa kansaa nykyään on lukion käyneitä yleissivistyneitä ylioppilaita, ja moni voi osallistua julkiseen keskusteluun nykyaikaisten kommunikaatiovälineitten avulla itse, voimme elää vain nykyhetkessä ja saada siitä vaikutteita. Enemmän vaivannäköä vaatii lukeneisuus ja oppineisuus laajemman kuvan saamiseksi. Vain lukemalla kirjallisuutta laaja-alaisesti saa kokonaiskäsityksen, joka kattaa ihmisen historiaa. Kun on menneisyys, myös tulevaisuus voi olla, myös ihmisenä yksilönä. Tämä näkemys ihmisistä vastuunkantajina voi saada myös kannatusta ja menestystä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
Valitettavasti.
Onhan se jo wanha kansakin tiennyt että: ”Paha saa palkkansa”.
Se kylläkin voi tarkoittaa, että ”paha saa palkkaa” kun edistää järjestelmän (ja rahanteon) etua, mutta rehelliset (ja kiltit) ovat köyhiä ja autuaita.
Suomalaisissa sanonnoissa on monesti vinha perä, mutta myös osassa piilotettuna oivalluksena.
Vähän kuin koodattuna, ettei aina helposti avaudu.
Ilmoita asiaton viesti
Konkreettisesti kiltteys palkitaan työelämässä ylimääräisellä työllä. Samaan aikaan esimiehen kahvikaverit laiskottelevat tupakkapaikalla ja saavat itsenäisyyspäivänä mitalit.
”Näyttää siltä, että yhteiskunnan palkitsemisen mekanismit ovat todellakin muuttuneet.”
Sanonta paha saa palkkansa on nykyaikana saanut uusia sävyjä. Vankeustuomio ei ole elämän loppu, vaan alku jollekin uudelle. Se on tie julkisuuteen ja hillotolppien ääreen.
Työelämässä palkitaan ne, jotka eniten pauhaavat jaskaa. Oikeaa tulosta tekeviltä vaaditaan aina vain enemmän ja virheen sattuesssa heitä rangaistaan kuitenkin ankarasti.
Ilmoita asiaton viesti
No jaa, jokaista Putinia kohden on miljoonia ennen aikaisesti hautaansa itsensä ryypännyttä vaimonhakkaajaa telnyashkassaan. Uusia sukupolvia vaimoa ja lasta hakaten ja tv-toosaa tuijottaen syntyy jatkuvasti. Putinin hyökkäys Ukrainaan on palkinnut lähinnä Kiinaa. Putinin oma elo jatkuvasti syrjäyttäjiä tiiraillen ja salamurhia peläten lienee todella onnellinen.
Yhteiskunnassa palkitaan yleisesti tunnollisuudesta ja kiltteydestä. Tunnollinen ja kiltti pääsee opiskelemaan hyvätuloiselle alalle, tekee pidemmän työuran, todennäköisemmin luo pysyvän parisuhteen ja perheen ja lisäksi elää pidempään.
Kyllä, on yksittäistapauksia suuntaan ja toiseen. Suurin osa oman elämänsä alffauroksista ja kuningatarmehiläisistä päätyy ennenaikaisesti vankilaan ja hautaan. Pitkäjänteisyys ei riitä kouluttautumiseen, työhön ja pysyviin ihmissuhteisiin. Useat työelämään päätyneet ryyppäävät tai hoitavat itsensä ongelmiin viidenkympin tietämillä. Samoihin aikoihin huomataan ettei se viehätysvoima oikein riitä kuin maksullisiin suhteisiin tai ihmissuhteisiin joissa on hallitsevassa asemassa.
Jostain kumman syystä kiltteys samaistetaan kyvyttömyyteen vetää omia rajoja.
Ilmoita asiaton viesti
Nyky-yhteiskunnassa ei aina kannata olla kiltti eikä edes vahva. Kannattaa olla näkyvä. Joskus näkyvyyden saa provosoimalla, joskus loukkaantumalla ja parhaassa tapauksessa tekemällä molempia vuorotellen.
Ennen ihminen pyrki välttämään joutumista muiden silmissä naurettavaksi, heikoksi tai syylliseksi. Nyt näistäkin voidaan tehdä identiteetti ja poliittinen voimavara.
Uhrin asema ei enää välttämättä ole vain asema, johon ihminen joutuu. Siitä voi tulla myös asema, josta käsin puhutaan, vaaditaan ja kerätään kannatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Myös media alitajuisesti vaikuttaa monen ihmisen mieleen, antaen viestin ettei kannata olla kiltti. Esimerkiksi monet tosi-tv ohjelmat perustuvat kieroiluun ja toisten kilpailijoiden pettämiseen, ja monet ihmiset katsovat noita ohjelmia illasta toiseen, eivätkä ehkä ymmärrä niiden ohjelmien vaikutusta omaan alitajuntaansa.
Ilmoita asiaton viesti